Spon­so­rit urhei­li­joi­den tur­va­na – Roo­sa Rii­ko­la ja Capcon yhteis­työ­hön

Tal­vi on tul­lut, ja lumen lisäk­si pak­kas­päi­vien ilo­na on myös alka­nut hiih­to­kausi. Hiih­tour­hei­lu­han on Suo­mes­sa perin­tei­ses­ti­kin suo­sit­tua seu­rat­ta­vaa, mut­ta tänä vuon­na Capco­nin väel­lä on vie­lä eri­tyis­tä jän­nät­tä­vää: Kil­pa­la­duil­la näh­dään nimit­täin Capco­nin spon­so­roi­ma nuo­ri hiih­tä­jä­lu­paus Roo­sa Rii­ko­la. Yhteis­työ­so­pi­mus sol­mit­tiin lop­pu­ke­säs­tä, ja seu­raa­van kah­den vuo­den ajan Capco­nin logo koris­taa 18-vuo­ti­aan Rii­ko­lan kis­a­pu­kua.

Rii­ko­lan mukaan tämän­kal­tai­set yhteis­työ­so­pi­muk­set ovat urhei­li­joil­le erit­täin tär­kei­tä.

Eten­kin hiih­dos­sa spon­so­reil­la on suu­ri mer­ki­tys, kun kysees­sä on pit­käl­ti myös väli­neur­hei­lu­la­ji. Tukea tar­vi­taan pal­jon myös sii­hen, että saa­daan toteu­tet­tua lei­ri­tyk­set ja muut har­joit­te­lun kan­nal­ta vält­tä­mät­tö­mät asiat”, Rii­ko­la ker­too.

Yhteis­työ­kump­pa­nien tuki antaa urhei­li­joil­le mah­dol­li­suu­den kes­kit­tyä täy­sil­lä itse suo­ri­tuk­seen.

Kun tie­tää, että taus­tal­la on tuki­ver­kos­to, saa sii­tä tukea myös kil­paur­hei­lun men­taa­li­puo­lel­le”, Rii­ko­la kiit­te­lee.

Molem­pien osa­puol­ten etu

Urhei­li­ja­lu­paus vakuut­ti Capco­nin asen­teel­laan kesän yhteis­työ­kes­kus­te­luis­sa.

Rii­ko­la tavoit­te­lee mää­rä­tie­toi­ses­ti suu­rem­paa menes­tys­tä, ja saman­lai­sia tavoit­tei­ta meil­lä­kin on yri­tyk­se­nä”, valot­taa Capco­nin toi­mi­tus­joh­ta­ja Pet­ri Tom­pe­ri.

Tom­pe­ri uskoo yhteis­työn hyö­dyt­tä­vän molem­pia osa­puo­lia.

Uskon, että pys­tym­me aut­ta­maan Rii­ko­laa saa­vut­ta­maan tavoit­teen­sa, ja samal­la hän tuo yri­tyk­sel­lem­me uuden­lais­ta näky­vyyt­tä. Lisäk­si toi­vee­na on, että yhteis­työ akti­voi­si hen­ki­lös­töm­me tal­viur­hei­luin­toa ja yllyt­täi­si mei­tä­kin läh­te­mään ladul­le”, Tom­pe­ri nau­rah­taa.

Tavoit­tee­na MM-kisat

Rii­ko­lan kisa­kausi alkoi mar­ras­kuun alus­sa Vuo­ka­tin Suo­men Cupis­sa, jos­sa hän hiih­ti Oulun Hiih­to­seu­ran nais­ten vies­ti­jouk­ku­ees­sa. Kuu­kau­den mit­tai­sen tree­ni­pät­kän jäl­keen seu­raa­va kisa käy­dään mar­ras­kuun lopus­sa. Kau­teen val­mis­tau­tu­mi­nen on Rii­ko­lan mukaan ollut onnis­tu­nut.

Kesän ja syk­syn har­joit­te­lu meni hyvin. Pää­ta­voit­tee­na alka­neel­le kisa­kau­del­le onkin pysyä ter­vee­nä ja hiih­tää ehjä kausi.”

Myös kon­kreet­ti­sem­pia tulos­ta­voit­tei­ta kui­ten­kin löy­tyy.

Läh­de­tään tavoit­te­le­maan nuor­ten MM-kisa­paik­kaa ja nuor­ten SM-mita­lia”, Rii­ko­la tote­aa itse­var­mas­ti.

Capco­nin väki toi­vot­taa Rii­ko­lal­le onnea tule­viin kisoi­hin ja tsemp­paa muka­na koko kau­den läpi!

Oulun Toi­mi­ti­la isän­nöi koh­tei­taan SAL­TO-kulun­hal­lin­nal­la

SAL­TO-kulun­hal­lin­ta mah­dol­lis­taa luki­tuk­sen ja kulun­val­von­nan niput­ta­mi­sen yhteen jär­jes­tel­mään, joka tai­puu usei­siin eri­lai­siin käyt­tö­tar­koi­tuk­siin ja ‑ympä­ris­töi­hin. Tämä on toden­nut myös Oulun Toi­mi­ti­la, joka tar­jo­aa moni­puo­li­sia kiin­teis­tön­vä­li­tyk­sen, ‑hal­lin­nan ja isän­nöin­nin pal­ve­lui­ta Oulun alu­eel­la. Toi­mi­tus­joh­ta­ja Sami Perä­mäen mukaan jär­jes­tel­män edut ovat val­von­nan tehok­kuus, simp­pe­li käyt­tö­liit­ty­mä sekä pit­kän täh­täi­men kus­tan­nus­te­hok­kuus.

Lan­gat­to­muus las­kee kus­tan­nuk­sia

SAL­TO-jär­jes­tel­mäs­sä perin­tei­set kovat avai­met kor­va­taan hen­ki­lö­koh­tai­sil­la kul­ku­lät­kil­lä, joi­hin ohjel­moi­daan tar­vit­ta­vat käyt­tö­oi­keu­det.

Sami Perä­mä­ki hyö­dyn­si SAL­TO-jär­jes­tel­mää ensim­mäis­tä ker­taa kak­si vuot­ta sit­ten IKH:n myy­mä­lä­ti­lois­sa ja vakuut­tui jo tuol­loin jär­jes­tel­män käte­vyy­des­tä ja kus­tan­nus­te­hok­kuu­des­ta.

”Jos val­vot­ta­via sisä­ovia on pal­jon, lan­gat­to­mas­ti toi­mi­va SAL­TO pie­nen­tää kus­tan­nuk­sia. Sii­nä mis­sä perin­tei­sen luki­tuk­sen kans­sa joka ovel­le täy­tyy vetää erik­seen kaa­pe­li, SAL­TO vaa­tii oveen vain luki­jan ja luki­jaan pat­te­rin”, Perä­mä­ki ker­too.

Kaa­pe­lit eivät kui­ten­kaan ole ainoa koh­de, jois­sa SAL­TOl­la saa­daan sääs­töä.

”Val­lal­la ole­vas­sa raken­ta­mis­mal­lis­sa koh­tei­siin suun­ni­tel­laan lukos­to­kaa­viot ja mekaa­ni­set lukot – ja tämän pääl­le erik­seen kulun­hal­lin­ta. SAL­TOl­la sekä luki­tus että kulun­hal­lin­ta voi­daan lait­taa saman jär­jes­tel­män alle, mikä vähen­tää pääl­lek­käi­syyk­siä ja sääs­tää siten sekä aikaa että rahaa”, Perä­mä­ki esit­te­lee.

Tur­val­li­suu­den val­vo­mi­nen hel­pom­paa

Yksi elekt­ro­ni­sen kulun­val­von­nan suu­rim­mis­ta valt­ti­kor­teis­ta on tur­val­li­suus. Perin­teis­ten avain­ten val­vo­mi­nen on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, kun kuka tahan­sa voi käy­dä teet­tä­mäs­sä kopion avai­mes­ta. SAL­TO-kulun­hal­lin­nas­sa avai­mi­na toi­mi­vat kul­ku­lät­kät, jois­ta jokai­nen on kir­jat­tu jär­jes­tel­mään.

”Jos perin­tei­nen avain kato­aa, voi edes­sä olla koko kiin­teis­tön uudel­leen­sar­joi­tus. Jos SAL­TO-lät­kä kato­aa, se voi­daan teh­dä nopeas­ti vaa­rat­to­mak­si jär­jes­tel­män kaut­ta”, Perä­mä­ki valot­taa.

Yksin­ker­tai­nen käyt­tö­liit­ty­mä nopeut­taa hal­lin­noin­tia

Perä­mäen mie­les­tä yksi SAL­TO-jär­jes­tel­män ehdot­to­mis­ta eduis­ta on yksin­ker­tai­nen, sel­keä ja suo­men­kie­li­nen käyt­tö­liit­ty­mä. Sen kaut­ta käyt­tä­jien lisää­mi­nen, pois­ta­mi­nen ja hal­lin­noi­mi­nen käy hel­pos­ti.

”Jär­jes­tel­mä pyö­rii ser­ve­reil­läm­me, johon pys­tyn otta­maan etäyh­tey­den. Voin jopa luo­da uusia fyy­si­siä avain­lät­kiä työ­läp­pä­ril­lä­ni”, Perä­mä­ki kiit­te­lee.

SAL­TO-jär­jes­tel­män hyö­dyn­tä­mi­nen tek­ni­ses­sä isän­nöin­nis­sä erot­taa Perä­mäen mukaan Oulun Toi­mi­ti­lan muis­ta toi­mi­jois­ta.

”Yleen­sä kiin­teis­töt anta­vat kulun­hal­lin­nan esi­mer­kik­si luk­ko­liik­keen hoi­det­ta­vak­si ja val­vot­ta­vak­si. Meil­lä se on otet­tu osak­si pal­ve­luam­me”, Perä­mä­ki tote­aa.

Elekt­ro­ni­nen tule­vai­suus

Luki­tuk­sen säh­köis­ty­mi­nen on tren­di, joka tulee yleis­ty­mään tule­vai­suu­des­sa. Täl­lä het­kel­lä elekt­ro­ni­nen kulun­hal­lin­ta on käy­tös­sä lähin­nä toi­mi­ti­lois­sa ja jul­ki­sis­sa kiin­teis­töis­sä, mut­ta Perä­mä­ki näkee, että sitä voi­tai­siin hyö­dyn­tää myös muis­sa kiin­teis­tö­muo­dois­sa.

”Kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten olin muka­na raa­he­lai­sen ker­ros­ta­lo­kiin­teis­tön toteu­tuk­ses­sa. Kiin­teis­tös­sä pää­tet­tiin ottaa käyt­töön juu­ri täl­lai­set säh­köi­set kul­ku­lät­kät, niin asun­to­jen kuin yleis­ten tilo­jen­kin ovis­sa. Esi­mer­kik­si sau­na­vuo­rot ohjel­moi­tiin asuk­kai­den hen­ki­lö­koh­tai­siin lät­kiin niin, että sau­na­ti­loi­hin oli pää­sy vain omal­la vuo­rol­la”, Perä­mä­ki nau­rah­taa.

Perä­mäen mukaan vas­taa­va rat­kai­su voi­si olla perus­ker­ros­ta­lois­sa käy­tös­sä enem­män­kin. Jot­ta se toteu­tui­si, Perä­mä­ki toi­voo raken­nut­ta­jil­ta uskal­lus­ta poi­ke­ta perin­tei­sis­tä luki­tus­rat­kai­suis­ta.

”Pää­tös elekt­ro­ni­ses­ta kulun­hal­lin­nas­ta pitäi­si teh­dä jo raken­nus­vai­hees­sa. Jos kiin­teis­tös­sä on käy­tös­sä perin­tei­nen luki­tus­jär­jes­tel­mä, kyn­nys siir­tyä myö­hem­min säh­köi­seen on aina isom­pi – ja kal­liim­pi.”

Perä­mä­ki jak­saa kui­ten­kin uskoa elekt­ro­ni­sen kulun­val­von­nan yleis­ty­mi­seen.

”Toi­von vie­lä jos­kus näke­vä­ni sen päi­vän, että säh­köis­ten avai­mien käyt­töön siir­ry­tään ylei­ses­ti”, hän tote­aa.

Haluat­ko kuul­la lisää?

Voit lukea lisää SAL­TO-kulun­hal­lin­ta­jär­jes­tel­mäs­tä tääl­tä.